Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikat

Sunnuntai 31.1.2021 klo 7.43 - Kristiina Sunell

Maanantain 1.2.2021 valtuuston kokouksen esityslista ei ole järin pitkä. Mielenkiintoisimpia kohtia lienevät leirintäalueen kohentaminen, johon haetaan lisämäärärahaa, sekä merensuojeluun liittyvän aloitteen merkitseminen tiedoksi selvitysten päivittämisen ja uusien selvitysten myötä. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa tästä linkistä.

Tekemisen aloittamista edelleen odotellessa. Näin myös omalla kohdallani.

Listalla on luopumiseni luottamuspaikoista, josta ilmoitin Naantalin Kokoomukselle ja kaupungille viime vuoden marraskuussa. Syistä on kysytty, sillä viime vaaleissa saadut 46 ääntä ja sen myötä varavaltuutetun paikka saattaisivat olla vahva puolto jatkaa. 

Luottamuspaikkajako on annettu puolueiden päätettäväksi. Joissakin puolueissa paikkajako liittyy kuntavaaleissa saatuun äänimäärään, toisissa perusteet ovat toisenlaiset. Paikallisen puoluejohdon päätös ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenyyden poistamisesta tuli toki yllätyksenä, samoin kuin sen tilalle myönnetyt lautakuntien varajäsenyydet ja vanhankaupungin toimikunnan jäsenyys.

En ole enää Kokoomuksen jäsen, joten on vain kohtuullista että paikat jaetaan uudelleen puolueen jäsenten kesken - tai vaikka sitoutumattomille, kunkin lautakunnan toimialaa parhaiten tunteville -  siten kuin hyväksi nähdään.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen paikka on käytännössä "nollapaikka", sillä puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja - ei puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaisilla varajäsenillä ei ole pääsyä kokousten oheismateriaaleihin. Esityslistan, materiaalien ja päätösten julkisen osan voi lukea kaupungin verkkosivustolta.  Ja näin toki teenkin, edelleen.

Saaristolautakunnan varajäsenyys oli mielenkiintoinen, joskaan kokouksiin ei tullut kutsua kertaakaan. Asun Manner-Naantalissa, mutta saariston asiat kiinnostavat. Olipa uuden varajäsenen asuinpaikka mikä hyvänsä, toivon hänen kuuntelevan asukkaita ja huomioivan heidän mielipiteensä. Saariston elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko Naantalin etu.

Huhtikuun kuntavaaleissa naantalilaiset voivat jälleen esittää toiveensa siitä, millaisin periaattein yhteisiä asioita hoidetaan. Mahdollisuudet asukasmielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen ovat huomattavasti aiempaa paremmat Liike Nyt Naantalin puitteissa. Puolueiden ja ryhmittymien välisessä yhteistyössä on myös melkoisesti kehittämisen varaa, mutta vaalitulos määrittelee sen, miten tärkeänä tai välttämättömänä vuoropuhelu kussakin puolueessa koetaan. Kuparivuoren leirintäalueen tuleva käyttö, Naantalin merialueen tilan parantaminen, ja monia muita asioita - ei vain selvitysten päivittämistä - tulee sisältymään seuraavalla valtuustokaudella tehtäviin päätöksiin.

Haloo, Helsinki?

Tiistai 19.1.2021 - Kristiina Sunell

Helsinki on hyvin ympäristötietoinen kaupunki. Se julisti ilmastohätätilan  syyskuussa 2020 ja sai näin erittäin trendikästä näkyvyyttä mediassa.  Aloitteen teki Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius (vihr). Ympäristötietoisuudella on vahva jalansija Helsingissä, tai näin voisi olettaa. Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on Anni Sinnemäki (vihr) Toimialan tärkeimmistä päätöksistä vastaavalla kaupunkiympäristölautakunnalla on ympäristö- ja lupajaosto sekä rakennus­ten ja yleisten alueiden jaosto. 

Helsinki on tiettävästi Suomen ensimmäinen ilmastohätätilan julistanut kaupunki. Se on myös koko Suomen ainoa kunta, jossa katulumet kaadetaan mereen, tupakantumppeineen, rakennusjätteineen ja katumaalista irronneine hiukkasineen. Mikromuovia ajetaan mereen Hernesaaressa 1000 kuorman päivävauhdilla. Yhdessä kuormassa on 13-15 kuutiota, ja jokaisessa kuutiossa keskimäärin noin 11 kg haitallisia jätteitä. Ikävää, sillä Itämeri on pitkään ollut maailman saastuneimpia meriä.

On hienoa, että Helsinki profiloituu globaalisti  ilmaston suojelijana. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat maailman CO2-päästöt ovat noin 32 gigatonnia. Vaikka Suomen osuus fossiiliten polttoaineiden käytöstä on vain 0,14 prosenttia, eli runsaan promillen luokkaa maailman CO2-päästöistä, on tärkeää että jokainen tekee voitavansa.Mieluiten kuitenkin niin, että jokainen tekee vähintään sen, mihin itse voi eniten vaikuttaa. 

Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

Asukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.